Terveenä ja kylläisenä LCHF (VHH) ruokavaliolla

Terveenä ja kylläisenä LCHF (VHH) ruokavaliolla

Tarve tutkia LCHF-ruokavalion merkitys diabeteksen hoidossa.

Mediassa (Ruotsi)Posted by Veijo Puustinen Sat, November 16, 2013 18:18:00
Ravintoneuvot joita diabeetikolle sairaanhoidossa jaetaan ovat vanhanaikaisia ja tehottomia. Kunnianhimo tutkijoiden keskuudessa estää kehitystä ja tämä maksaa veronmaksajille monia miljardeja (Skr) joka vuosi.

Viime kesänä julkaistiin tulos tieteellisestä tutkimuksesta , tulos jonka olisi pitänyt aiheuttaa kissan kokoisia otsikoita mediassa ympäri maata. Tutkimus, Look AHEAD, on suurin tarkastelu mitä on tehty koskaan niistä neuvoista joita diabeetikolle on jaettu viimeiset vuosikymmenet. Tuhansittain ihmisiä sai tehokasta tukea seuratakseen kaloriköyhää, vähärasvaista ruokavaliota ja harrastaakseen liikuntaa. Heidän painonsa putosi ja kaikki vuodet he painoivat vähemmän kuin vertailuryhmä.

MUTTA. Yhdeksän vuoden jälkeen keskeyttivät tutkijat tutkimuksen, ennen suunniteltua aikataulua. Painon putoamisella ei ollut mitään vaikutusta vaaraan sairastua tai kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin. Tulokset näyttävät riittävällä selvyydellä sen että diabeetikoille jaetut hoitoohjeet ovat oleet pelkkää verovarojen ja ajan tarpeetonta tuhlausta.

-Kirjassa “Sötare blod “(makea veri) olen olen tarkastellut tieteellisiä perusteita vähärasvaisille ruokavalioille. Usko siihen että vähemmän rasvaa olisi suojaksi sydämelle perustuu oletuksiin joita tutkijat tekivät 50-luvulla, että kokonaiskolesteroli olisi tärkein mittapuu terveyden kohdalla. Tämä usko ei perustunut mihinkään tieteelliseen tutkimukseen mutta on saanut sitte 70-luvun täysin hallita kaikkia ravintoneuvoja. Jopa 1-tyypin diabeetikolle, nuoruusajan diabeetes, on suositeltu ensisijassa rasvan välttämistä vaikka korkeat veren rasvatasot eivät edes ole osa heidän sairauden kuvaansa. 1-tyypin dibeetikolle suositellaan lautasen yttämistä pääasiassa hiilihydraateilla. Tämä samaan aikaan kun tieteellinen tutkimus selvästi näyttää että korket verensokerit aiheuttavat sydän- ja verisuonitauteja.

Diabeetikolla, riippumatta tyypistä, on 2-3 kertaa suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna terveeseen ihmiseen. Suuri eurooppalainen tutkimus osoitti että seitsemällä kymmenestä henkilöstä jotka sairastuivat sepelvaltimotautiin oli diabetes tai diabeteksen esiaste.

Molekulääribiolooginen tutkimus osoittaa myös sen että korkeat verensokeriarvot aiheuttavat tulehduksia verisuonissa, ja se johtaa kalkkeutumiin. Sen, että LookAHEAD tutkimus epäonnistui, voidan helposti selittää sillä että vähärasvainen ruokavalio joka automaattisesti sisältää runsaasti hiilihydraattia saa aikan sen että diabeetikon verensokeri heittelee ylös ja alas liian paljon.

Rasvanpelko joka syntyi 70-luvulla näyttää saaneen monet lääkärit unohtamaan sen että diabetest akutsuttiin aikaisemmin sokeritaudiksi. Jos diabeetikko 1920 luvulla olisi saanut nykyist neuvot niin hän olisi kuollut melko pian. Totuus on se että ravintoneuvot diabeetikolle nykyisin perustuvat siihen että lääkäri voi kirjoittaa potilaalle lääkettä joka hoitaa ravinnon (hiilihydraattien) aiheuttamaa verensokerin nousua.

Valitettavasti tämän päiväin ärtyisä keskustelutaso osoittaa että monet tutkijat aikovat jatkaa kalorien inhoamista, kaikkein eniten rasvaa ja kolesterolia. Sadat diabeetikot jotka noudattavat LCHF-ruokavaliota todistavat että vähähiilihydraattisella ruokavaliolla on dramaattinen vaikutus heidän verensokeriinsa ja terveyteensä. Monet pudottavat ylipainonsa ja voivat täysin lopettaa lääkityksen. Jotkut johtavat ravintotutkijat kuittaavat heidän kokemuksensa kuriositeetteinä (Suomessa yksittäistapauksina/Veijo). Näiden tutkijoiden asenne on esteenä kehitykselle.

2-tyypin diabetes on yksi suurimpia sairauksiamme. Lukuunottamatta kaikkea kärsimystä ovat kustannukset 0,5-1% bruttokansantuottesta (Ruotsi). Käsittämätön summa. Solmun aukaisemiseksi ravintokeskustelussa täytyy valtion satsata hyvään, korkealuokkaiseen tutkimukseen. Tarvitaan suunnattuja varoja korkealuokkaisen tutkimuksen tekemiseen siitä mitkä elintapaneuvot parhaiten suojaa diabeetikon sydämen. 100 miljoonaa kruunua on tippa meressä verrattuna siihen mitä nykyinen hoito maksaa. Se voisi kuitenkin Ruotsin 365 000 diabeetikoille merkitä eroa terveen elämän ja liian aikaisen kuoleman välillä.

Kirjoittaja:

Ann Fernholm.

Fil.tohtori, molekuläärinen biotekniikka

Tieteisjournalisti

lähdehttp://www.aftonbladet.se/debatt/article17829689.ab





  • Comments(0)//terveydeksesi.fix4you.se/#post396